Do diin, nyt sitten se kouluvuosi on virallisesti alkanut. Itsellä alkoi työt jo eilen suunnittelupäivän merkeissä ja tänään sitten puuhattiinkin jo oppilaidenkin kanssa. Päivä oli melkoisen kiirus ja meni todella nopeasti ohitse. Hyvä kun ehti toiletissa käymään...

Tämä helle on kyllä aivan järkyttävä, meillä koulussakin oli lähes tulkoon kaikki räppänät auki. Aamulla oli ihan mukava fillaroida koululle, mutta kotiinpäin olikin toinen juttu. Meni kyllä ihan yhtä "reippaasti", mutta kun alkoi tuota päänuppia pakottamaan oikein kunnolla. Ja pakottaa edelleenkin. Kotonakin ollessa ajatukset pyörivät töissä, menköön näin alkupäivien piikkiin. Tosin varmasti se ajatuksen erilainen juoksu johtuu myös siitä, että ne mielialalääkkeet jätin pois ja nyt sitten täytyy mm. tarkistella monta kertaa samat asiat&tulee epäiltyä mitenköhän se nyt oli. Ja myös, se että vatvon itsekseni asoita enkä siis osaa jättää niitä töitä töihin. Esimerkkeinä: 1. mietin että jos ne vihot nyt kuitenkin tuli enkä vain löydä niitä tai laskinkohan nyt vihkopakettien määrät oikein (ja olen aika tai hyvinkin vaativainen itselleni). Eli kai tuo jonkin sortin pakkomiellettä sitten on ja on minulle kyllä sanottu että olen liian tarkka asioiden suhteen. Mutta minkäs teet sille...

Mietin tuossa että mitenköhän minä sitten taas opin nuo 23 uutta ekaluokkalaista. Mutta onneksi muutamia taidan jo muistaa: eri asia on sitten taas se, että muistanko vielä huomenna Päättämätön Ja kun ajatukset vellovat ja olen aivan poikki, en ole jaksanut edes muiden blogejakaan lueskella. Ehkä sitten viikonloppuna. Ja eiköhän se työrytmikin sitten siitä pikku hiljaa ala löytyä ja ajatuksetkin rauhoittuvat. Mutta on se mukavaa että työt taas alkoivat:  näkee työkavereita&oppilaita pitkästä aikaa, saa sen ns. säännöllisen arkisen rytmin.

Jaahas, ajatukset taitavat pyöriä ihan paikallaan. Taidanpa poistua taka-alalle ja hakea helpotusta tähän järkyttävään päänsärkyyn....

Se on moro!