Jaahas, tulipa viime yönä nukuttua oikein kunnolla: vissiin peräti pari tuntia, vaikka nukutti kunnolla kun nukkumaan menin.
Mieskin totesi että varmaankin ajattelen huomisia piikkejä: huomennahan menen iltapäivällä saamaan molempiin kantapäihin ne kortisonipiikit.... Ja varmaan ajattelenkin, vaikka en sitä itse huomaan. Tosin sitä on tullut viime aikoina (reilu parin viikon ajan) nukuttua todella huonosti&vähän, vaikka on suunnilleen istualleen nukahtanut illalla (välillä on pitänyt hieman "avittaa" nukkumista).
Töissä meni mukavasti, iltapäivällä tosin alkoi mukavasti särkemään oikeaa kantapäätä ja lisäksi vielä oikea polvikin alkoi kenkkuilemaan. Mikä on, kun kaikki vaivat tuntuvat tulevan yht'äkkiä! Lisäks töissä alkoi taas särkeä päätäkin ja tuntuu että nyt on taas se mukava päänsärky-kausi menossa. Ei kiva. Pitäisi työterveyshoitajallekin mennä tuosta verenpaineesta, kun jouduin jo varatun ajan perumaan kun ei oikein passannut mennä. No, ehkä ensi viikolla saan tilattua.
Mutta kiltisti olen ollut töissä. Olen yleensä sellainen, että täytyy olla tooooooooosi kipeä että olen poissa. Enkä helposti valitakaan, vaan aiheesta.

Nyt ollaan oltu töissä about 2,5 viikkoa. Mukavaa on ollut ja uudet eka luokkalaisetkin ovat tosi kivoja/ihania. Ja historiaa, olen jo viime viikolla oppinut kaikkien nimet!!! Viime vuonna tutustuin ekaluokkalaisiin vasta parin koulupäivän jälkeen ja tuntui niiiin hankalalta oppia nimet. Nyt ehkä auttaa se, että tunnen kaikki muut jo eikä tarvinnut opetella kuin vain nämä eka luokkalaiset :o) Ja heitä onkin enemmän kuin vuosi sitten.

Mutta nyt taidan kyllä mennä pötkölleen, että josko tuo päänsärky helpottaisi ja saisi tänään vielä jotain aikaiseksikin. Torkkuja ei kyllä parane ottaa, että uni maistuisi (jos maistuu) paremmin ensi yönä.
Tulipahan taas hieman valitettua :o)