Nimittäin loma... Kuukausi lomasta jo mennyt, kuukausi jäljellä: kun 1. työpäivä on elokuun 8.pv. Nyt lomalla, varsinkin alennusmyyntien aikaan, olen jo ajatellut työvaatteita ym. Kerran pari on jopa eräs koulun oppilas hypännyt uniini ( tai entinen oppilas kun menee syksyllä seiskalle)....
Noita kantapäitäni olen manannut tammikuusta asi. Nyt lomalla ajattelin että josko ne nyt sitten hieman parantuisivat jne, mutta eipä vaan. Paitsi nyt kun olen käyttänyt sellaisia tooodella paksupohjaisia kenkiä (hankittu vuosia sitten Ikaalisissa olessamme): eipä ole kantapäät/jalkapohjat kipeät. Eli täytyy todeta, että jos pehmeät ja kunnon pohjalla olevat kengät niin hyvin menee.
Senpä takia päätin tänään asioille mennessäni, että käynpä katsomassa uusia työkenkiä itselleni. Eipä tarvinnut kauaakaan miettiä kun löysin mukavat ja pehmeät (ja tietysti hyvä pohjaiset, ei ohuet) sandaalit itselleni, Sievisen -mallistoa. Virallinen hinta taisi olla reilu 100egee ja nyt vain 59egee! Eli ihan hyvä alennus ja kun ajattelee että seison jopa 8 tuntia päivässä, niin täytyy olla kunnon kengät. Siitä en tingi ja kun on töissä, voi hyvällä omalla tunnolla ostaakin jotain kunnollista.

Mutta tämä lomailu käy kyllä lompakon päälle, kun koko ajan tekee mieli törsätä ja tilailla netistä kaikkea.
Ja tänään vihdoinkin saadaan sitten se uusi ruokapöytä. Ihanaa! Kerran se tiliäni kirpaisi, mutta kyllä sitä onkin tullut jo vuosia himoittua ja suunniteltua ja kun kerran se oikea löytyi niin mitä sitä miettimään enään. Nyt ollaankin oltu 2vkoa ilman ruokapöytää ja alunperin oli että pöydän tulossa menee 4viikkoa! Oli ihana yllätys perjantaina, kun tuli soitto että pöytä noudettavissa!

Kysessä siis Koti-idean Björkdahl-ruokailuryhmä kuudella. Ja väri ihana pyökki-vanilja. Nyt sitten vain pitää vielä saada se kerninen pöytäliina, ettei heti ole pöytälevy kolhuilla ym. Josko tämäkin kestäisi käyttöä lähes 20vuotta, niin kuin edellinen, joka vanhemmiltani tuli ja ollut meidän käytössä varmaankin ainakin 8vuotta (kun ne olivat ennen lujaa tekoa).
Onpa leipomisetkin jääneet, kun ei ole ollut pöytää mitä käyttää leipomiseen. Tänään täytyisi jotain hyvää leipoa kun sisko perheensä kera (ja ihanan kummityttöni) kylään pitkästä aikaan.  Ostin kummitytölleni muuten ihanan mansikkapipon ja sopii neidille kuin nenäpäähän: oikea mansikkatyttö :o) Oli kuulemma tykännyt piposta kovasti ja suuttunut kun äiti otti pois ennen tarhaan lähtöä. Lämmittää mieltä, kun kuulee että täti on onnistunut ostamaan jotain mieleistä.