Tänään tuli sitten kuukausi täyteen koulunkäyntiavustajana. T'ää aika menee aivan mielettömän kovaa vauhtia. Joo, ja tällä viikolla sitten se on "virallista" että työt jatkuvat vakituiseen. Odotellaan vain soppari allekirjoitettavaksi.
Täytyy sanoa, että koko kuukausi on ollut todella ihanaa. Enitenhän ole tekemisissä eka luokan kanssa. Tänään tuli aivan ihana fiilis ja hyvä mieli: eräs eka luokkalainen tyttö ojensi käsiää ja sanoi "anna hali". Mihin sitten minä "haluatko halin?" ja tottahan sitten sen halin hälle annoin. Ja nuo 1.luokkalaiset on sitten niin ihania ja vilpittömiä. Tuosta eleestä tuli mieleen meidän 10v poika ja kun hän oli alta pari vuotias: aina aamuisin tuli hippo kainalossa ja sanoi "aamuhali ja pusu". Ei voi olla hymyilemättä kun muistelee :o)
Enään ei stressit ja paniikkihäiriö häiritse. Yöunetkin maistuvat jo lähes koko yön: ennen heräsin heti kolmelta (tai ennen), nyt lähempänä kuutta.

Sanoin tuossa aikaisemmin äidillenikin, että en muista koska olisin näin nauttinut työstäni. Ja ole iloinen, että pääsin&minut valittiin. Päivääkään, ainakaan vielä, en vaihtaisi pois.
Huomenna sitten onkin kiire päivä: omilla muksuilla on koulu-/urheilupäivä täällä ja itse olen samoin omalla koulullani. Ja iltapäivällä pitäisi sitten olla jo kahdelta Hyvinkäällä ristiäisissä... Itse joudun lähtemään koululta jo puol yhdenmaissa, että ehdin siistiytyä ja laittaitua ristiäisiin. Sunnuntai sitten otetaankin oikein lunkisti: lainasin kirjastosta Da Vinci -koodi leffan. Että jaksaa sitten maanantaina mennä taas töihin.

Kun nuo ristäiset huomenna ovat, niin uskaltaudun tänne laittamaan kortin jonka tein viime viikonloppuna ja lahjan jolle neitoselle ostin. Ja kortissa on tietysti aiheeseen liittyvä runokin.

                       
Tämä päivä, päivistä herkin,
                            nimen saat ja kasteen merkin.
                            Olkoon päiväsi jokainen
                            kauneutta täynnä ja onnellinen


       883165.jpg883173.jpg